7 tapaa mokata tuotekehitysprojekti

Ideasta miljoonien liikevaihtoon. Kuvitellaan, että Yritys Oy Ab on kehittämässä markkinoille Sähkökanoottia. Tarve uudelle bisnestä buustaavalle innovaatiolle ja usko ideaan ovat kovat, mutta matkan varrella piilee sudenkuoppa jos toinenkin. Kokosimme tähän artikkeliin seitsemän tyypillisintä karikkoa, joihin karauttaminen saattaa estää voittajatuotteen syntymisen!

1. Sokea piste ­– tällä tuotteella ei voi hävitä

Yritys Oy Ab:n käsissä on voittajaidea, sillä markkinoilla ei ole vielä Sähkökanoottia. Yritys teettää tuote-esitteen ja se on täynnä mallinnettuja upeita kuvia Sähkökanootista. Esitettä esitellään tutuille luonnossa liikkujille ja ekologinen vaihtoehto liikkua nopeasti luonnossa houkuttelee testiyleisöä. Positiivisen palautteen perusteella käynnistetään tuotekehityshanke. Usko tuotteeseen on kova, ja tärkeintä on saada se markkinoille ensimmäisenä.

Tuotekehitysprojektin alussa kuitenkin huomataan, että ensimmäisen tuotteen valmistaminen halutuilla ominaisuuksilla ja tavoitelluilla valmistuskustannuksilla on mahdotonta. On palattava lähtöruutuun ja päätettävä, mistä vaatimuksista tingitään: koosta, teknisistä ominaisuuksista vai hinnasta. Tuote palautetaan konseptoinnin suunnittelupöydälle ja tuotekehitykseen on investoitava lisää rahaa.

Tulos: Tuote saatiin markkinoille 2 vuotta suunniteltua myöhemmin, ja tuotekehityskustannukset kasvoivat noin 30 % suunnitellusta.

Ilmainen vinkki: Voittajaidean validointi ennen tuotteistusta säästää sinulta aikaa ja rahaa. Kun osumatarkkuus on hyvä, tuotto tulee suunnitellusti yrityksesi rahakirstuun ja vältyt sakkokierroksilta.

2. Sähkökanoottien tesla ­– teknisesti upea mutta liian kallis tuote

Yritys haluaa erottua markkinassa, joten se päättää muotoilla Sähkökanootistaan sähkökanoottien teslan. Kanootin tekniikka on viimeisen päälle ja se toimi moitteetta jo ensimmäisessä prototyypissä. Mukana on monenlaisia luksusominaisuuksia kuten hytti ja täydellinen kaikuluotainsysteemi teräväpiirtonäyttöineen.

Tulos: Premium-ominaisuuksista johtuen kanootin hinta karkasi niin korkeaksi, että kovin monella ei ollut siihen varaa. Kysyntä jäi laihaksi.

Ilmainen vinkki #1: Uuden tuotteen ja sen ominaisuuksien miettiminen vaatii aina kompromisseja. Jostain on väistämättä tingittävä, jotta kustannukset, aikataulu tai laatuongelmat eivät karkaa käsistä. Jos et tiedä varmasti, mistä voit tinkiä, pidä huolta että tutkit ja testaat sen etukäteen. Älä jätä sitä valmiin tuotteen varaan.

Ilmainen vinkki #2: Yleensä uraauurtavissa uusissa tuotteissa ja palveluissa on yksi ainut oleellinen ominaisuus tai oivallus, joka saa asiakkaat innostumaan. Yritä selvittää, mikä ideassasi on kyseinen kaikkein tärkein ydin. Ekstraominaisuudet kuten hytit, kaikuluotaimet ja vauhtiraidat saavat odottaa siihen asti, että kilpailijat ryntäävät apajille. He tarvitsevat sirkustemppuja erottuakseen sinun legendaarisesta tuotteestasi.

3. Nopeus, nopeus, nopeus ­– kiire markkinoille

Tuotekehitys on alustavissa suunnitelmissaan arvioinut tuotteen konseptoinnin, suunnittelun, testauksen ja tuotannollistamisen kestävän 1,5 vuotta. Johtoryhmä kuitenkin haluaa, että markkinat vallataan ensimmäisten joukossa: Sähkökanootti on saatava kaupan hyllylle alle vuodessa.

Aikataulupaineen vuoksi tuote konseptoidaan ennätysvauhtia ja simuloinnit jätetään tekemättä. Ominaisuuksien sijaan tingitään testiajoista, minkä seurauksena kaikkia testituloksia ei ehditä hyödyntää tuotteen laadun parantamiseksi. Tuotantokustannus jää korkeaksi, sillä tuotannossa testausautomaatio ei valmistu ajoissa.

Tulos: Sähkökanootista tuli kiikkerä, ja voimanlähde kuluttaa aiottua enemmän sähköä. Toiminta-aika jäi vaatimattomaksi, ja kanoottiin jouduttiin lisäämään lopussa mela varavoimanlähteeksi. Tuote ei vakuuta ostajia ja ensimmäiset arvostelut kertovat karuista laatuongelmista. Siten Sähkökanootin myynti jäi aiottua heikommaksi ja tuote poistettiin markkinoilta vähin äänin.

Ilmainen vinkki: Mikäli aikataulu on lukittu, silloin yhden tai useamman projektin keskeisen parametrin täytyy joustaa. Näitä ovat tuotteen ominaisuudet, kehitystyöhön varattu budjetti tai tavoiteltu laatutaso. Tiukka aikataulu vaatii pelisilmää ja kykyä tunnistaa, miten parametrit huomioidaan ja kuinka paljon niissä voidaan tinkiä, jotta tuote on kokonaisuutena onnistunut. Usein voi olla järkevää hyödyntää ulkopuolista näkemystä ja ammattitaitoa sopivan kombon löytämiseksi. On hyvä huomioida myös se, että nopea aikataulu vaatii lähes aina lisää kehitysrahaa. Vain siten saadaan riittävästi tekijöitä sisällöntuottoon, testaukseen ja ongelmien korjaamiseen.

4. Sulo Vilén ­– ulkoista tuotekehitys ja valitse edullisin tarjous

Yritys halusi ulkoistaa tuotteen kehityksen. Tärkein ostokriteeri oli hinta, vaikka tarjouksia oli vaikea vertailla keskenään.

Tulos: Projektin puolivälissä huomattiin, että työtä on huomattavasti enemmän kuin oletusten pohjalta oli ajateltu ja tarjouskilpailun oli voittanut yritys, joka oli arvioinut tapauksen riskit ja työmäärät pahiten väärin. Tuotekehityksen kokonaishinta nousi lopulta niin paljon, että se oli kalliimpi kuin yksikään tarjouskilpailun hävinneistä alihankkijoista. Lisäksi tarjouksen hyväksymisen jälkeen alihankkija oli pariinkin otteeseen ehtinyt vaihtaa projektiin nimettyjä suunnittelijoita halvempiin – kysymättä tilaajalta. Aikataulu venyi, eikä Sähkökanootti ehtinyt kesäksi kotimaan markkinoille. Bisnesyhtälöstä muodostui epävarma, ja se jäi viennin varaan. Nyt yritys joutuu harkitsemaan markkinointibudjetin tuplaamista.

Ilmainen vinkki: Sulon tokaisu ”ostin kun halvalla sain” ei useinkaan toimi varsinkaan monimutkaisissa hankkeissa. Tampereella tätä riskiä on taklattu monessa menestyksekkäässä rakennushankkeessa allianssimallilla, joka tekee yhteistyöstä tehokasta eri toimijoiden välillä. Ehkä tuo malli ei sovi kaikkialle, mutta aito kumppanuus on usein projektiostamista tehokkaampaa, kun hyödyt ovat molemminpuoliset.

5. Roope Ankan pihi malli ­– liian pieni rahoitus

Yritys päättää lähteä tavoittelemaan Sähkökanootin ensimmäistä myyntiversiota ketterän kehityksen menetelmin. Ensimmäisenä markkinoille päätetään toteuttaa MVP (Minimum Viable Product). Budjetti toteuttamiseen on hyvin rajallinen, ja yleensä silloin tingitään testaamisesta.

Tulos: Sähkökanootti valmistui markkinoille, mutta kun testausbudjettia ei ollut, laatu osoittautui heikoksi ja takuupalautukset tulivat kalliiksi. Tuotteen maine markkinassa kärsi kohtalokkaan kolauksen.

Ilmainen vinkki: Kehitystyön sisällön tasapaino on tärkeä. Niin ohjelmisto- kuin laitekehityksessä testaus on avain menestykseen. Kun tuote kestää ja pysyy toimintakuntoisena pidempään, ollaan kestävän kehityksen tiellä. Suosittelemme miettimään, miten paljon arvostat tyytyväisiä asiakkaita. Testaamalla tuotteen käytettävyyttä ja kestävyyttä voit ennustaa, toteutuuko toiveesi.

6. Suomalainen malli – muista tutkia markkinoinnin eväät

Yritys kehittää tuotteen kokeilujen ja prototyyppien avulla viimeisen päälle briljantiksi. Hintapiste saatiin kohdalleen, eikä sähkökanootissa ole yhtään turhaa ominaisuutta. Se on mukava käyttää ja premium-versiossa aurinkopaneelit auttavat kulkua. Sähkökanootti on varustettu digitaalisilla ratkaisuilla, se tottelee puheohjausta ja pilvestä voi ostaa lisäpalveluja Sähkökanootin käyttöön.

Sähkökanootin lanseeraukseen kerätään palautetta myynniltä ja valikoiduilta asiakkailta.

Tulos: Laitteen julkaisun yhteydessä ei osattu painottaa asiakkaille tärkeitä asioita, vaan myynti lähti liikkeelle todella hitaasti. Vuotta myöhemmin myyntitavoitteesta on saavutettu 38 %, mutta ROI on yhä pakkasella. Asiakaspalaute on loistavaa, ja sen pohjalta kehitetään kampanjaa.

Ilmainen vinkki: Hyödynnä testauksesta saatua palautetta, kiteytä se kohderyhmään vetoavaksi arvolupaukseksi ja hyödynnä sitä markkinoinnissa ­– heti lanseerauksen ensimetreiltä asti.

7. Näin on aina ennenkin tehty ­– uudistumisen sietämätön hitaus

Yritys on tehnyt vesikulkuvälineitä jo vuosia. Myynnissä on tunnistettu tarve sähkökanootille ja tämän vuoksi yrityksen johto päättää investoida tuotteen kehittämiseen.

Yhtiö lähtee kehittämään tuotetta Powerpoint-esityksin, ja sähkökanootti suunnitellaan CADissä alusta loppuun. Tämä on koettu oikeaksi tavaksi tehdä asioita, ja mitäpä sitä muuttamaan toimintatapoja, vaikka maailma kuinka digitalisoituisi ympärillä. Kellään ei ole aikaa miettiä, miten asiat voisi tehdä alkupäässä paremmin, eikä tähän ole halua puuttua.

Firman sisäistä teknistä speksausta tehdään liian pitkälle omien seinien sisällä. Olemme usein nähneet, kuinka oletukset muuttuvat helposti betonoiduksi speksiksi matkan varrella. Missään vaiheessa ideoita ei kokeilla etukäteen. Simulointimalli ei vastaa lainkaan ensimmäisen prototyypin testaustuloksia, joten siitä ei ole iloa korjausten suunnittelussa.

Tulos: Lopputuloksena oli sähkömoottorivene, ja se saapui vuoden myöhässä markkinoille. Mukaan saatiin samat perusviat kuin yhtiön muissakin malleissa, eikä mitään varsinaisesti uutta syntynyt.

Ilmainen vinkki: Jos toimintatapoja on vaikea muuttaa omasta yhtiöstä käsin, kannattaa mukaan pyytää ulkopuolinen ravistelija. Hyvä kumppani uskaltaa haastaa tekemään toisin.

Vaikka edellä esitellyt mokat saattavat kuulostaa lannistavilta, ei syytä tappiomielialaan ole. Me UnSeenillä uskomme, että pienellä ajatusten ja toimintamallien tuulettamisella sekä hyvällä ennakoinnilla uudet innovaatiot osuvat maaliinsa aiempaa tarkemmin ja mokat on mahdollista välttää. Vuosien varrella olemme oppineet navigoimaan tuotekehityksen karikoilta avoimille väylille: voimme auttaa kaikissa edellä mainituissa tapauksissa muuttamaan kehityksen voittokuluksi!