Kerron tähän alkuun vanhan tarinan mainostoimistojen maailmasta. Postauksen myötä saat selville, miten se liittyy huipputeknologian ja liiketoiminnan kehittämiseen.

New Yorkilainen mainostoimisto käytti usein polkupyörälähettejä viemään tulostetut vedokset asiakkaalle nähtäväksi ja hyväksyttäväksi. (En tiedä käyttävätkö toimistot edelleen lähettejä tänä päivänä?) Tämä oli tietysti monta kertaa kalliimpi ratkaisu verrattuna siihen, että paikallinen posti toimitti paketin näppärästi perille seuraavaksi aamuksi.

Tuore mainostoimiston työntekijä kysyi perustajalta, eikö olisi fiksumpaa käyttää tavallista postia sen sijaan, että polttaa kymmeniä tuhansia vuodessa pyörälähetteihin? Johtajan perustelu vei niin lähelle liiketoiminnan ydintä kuin voi:

”Jos käytämme lähettiä, vedokset ovat asiakkaamme päätöksentekijän pöydällä kahdessa tunnissa. Saamme häneltä go/no-go päätöksen keskimäärin kolmessa tunnissa. Jos käytämme postia, paketti on perillä aamulla asiakkaan toimistolla postituksessa, klo 12 johtajan pöydällä. Päätöksen saamiseen menee 24h. Kun pystymme tekemään muutokset 24h sijaan kolmessa tunnissa, pystymme palvelemaan keskimäärin 4 kertaa enemmän asiakkaita vuodessa.”

Kun ajattelee tuotekehitystä teknologiasektorilla, uusien ideoiden ja ratkaisujen kehitysnopeus ja niiden osuvuus asiakkaan tarpeisiin ratkaisee yrityksesi kilpailukyvyn. Mistä voisit saada polkupyörälähetin tuotekehitysosastollesi?

Kokemusta ja ketteryyttä käyttöön yhdellä kertaa

Ajattelin kirjoittaa siitä, minkälaisten haasteiden parissa näemme asiakkaidemme pähkäilevän ja minkälaisella ajattelutavalla ja toimintamalleilla niitä haasteita ratkomme.

Lyhyesti sanottuna UnSeen auttaa ihmisiä suurissa ja pienissä yrityksissä todistamaan uuden idean teknisen toimivuuden ja liiketoimintahyödyt ja toimii kumppanina ratkaisun toteuttamisessa tuotteeksi asti.

Meidän tiimi on mahtava sekoitus kokemusta ja nuoruuden intoa. Kokenut kaarti on tehnyt työtä yli 20 vuotta uusimman teknologian parissa. Olemme suunnitelleet ja valmistaneet miljoonittain tuotteita maailmalle. Tästä kaikesta meillä on tarpeeksi arpia selässä, että tiedämme mitä idean vieminen maaliin ja massatuotantoon vaatii. Asiakkaan elämä alkaa siinä vaiheessa, kun tuote lähtee markkinoille tai palvelu menee liveksi. Tehdyn työn laatu ja todellisuus alkaa paljastua.

UnSeenia perustaessamme mietimme, minkälaisessa yrityksessä haluaisimme olla töissä. On mukavaa miettiä aivan uusia ja villejä ideoita ja ratkaista niitä teknologian keinoin. Sitä osaamista meidän väellemme on kertynyt aivan valtava määrä. Samalla meidän nuoret pääsevät konkareiden rinnalla käsiksi haastaviin projekteihin ja heidän osaamisensa kehitys räjähtää aivan käsittämättömään vauhtiin. Tsekkaa Nikon huikea kirjoitus täältä.

Onko uusien ideoiden eteneminen nihkeää?

Isossa yrityksessä tietysti tuli tutuksi myös se toinen puoli. Välillä saattoi käydä niin, että jotain tuotetta tehtiin pitkään, kunnes todettiin, että se ei vastaakaan asiakkaiden tarpeita ja projekti päätettiin lopettaa. Se tuntui valtavalta inhimillisten voimavarojen haaskaamiselta.

Olemme miettineet, miten kehityshankkeet saataisiin osumaan paremmin maaliinsa? Se on tärkeä juttu suomalaisten yritysten kilpailukyvyn kannalta. Asioita pitäisi pystyä tekemään toisin!

Toinen tyypillinen haaste, jonka tunsimme luita ja ytimiä myöten on hitausmomentti, joka organisaatiossa estää uusien ideoiden etenemisen. Tämä on varmasti tuttu ongelma kaikille. Uusien, radikaalien ideoiden edistäminen oli tuskaisen hidasta.

Hitauden syy aina ei ole monestikaan firman koko, organisaatiorakenne, ihmisten osaaminen tai halu tehdä uusia juttuja. Tyypillisin ongelma taitaa olla yksinkertaisesti päivittäisen bisneksen aiheuttama kuorma. Normaalien tehtävien pyörittämiseen kuluu 97% ajasta ja uusille jutuille jää se 3%.

Tyypillisen kehityshankkeen startti

Kaikissa yrityksessä tiedetään, että uusia juttuja pitää tehdä ja homma polkaistaan räväkästi liikkeelle:

  1. Johtoryhmässä sovitaan, että lähdetään tutkimaan uutta teknologiahanketta
  2. Sovitaan vastuuhenkilö
  3. Päätetään että nyt painetaan kaasua.

Mutta sitten vastuuhenkilö juuttuukin tarpomaan liisterissä. Pitää tehdä rajusti töitä, että saa homman liikkeelle. Syynä on se, että nykypäivänä kehityshankkeet liippaavat montaa eri liiketoiminta-, teknologia- ja osaamisaluetta. Tarvittavien henkilöiden lista on pitkä ja heitä ei olekaan samaan aikaan vapaana tai ei edes koko firmassa:

”Tarvitaan ainakin elektroniikkajamppa, sitten embedded-softari protoilemaan, joku voisi kertoa mikä on oikea träkki teknologiavalintoihin, jonkun pitää kaivaa osien hintoja business laskuja varten, kiihtyvyyssensorille algoritmiveikko ja vielä tarvittaisiin pilvikehittäjä tekemään tietokanta ja päälle edes auttava käyttöliittymä. Niin ja antenneistahan meillä ei ole mitään hajua, niitä kai saa halvalla Aliexpressistä?”

Jos kysyy ohjelmistokehittäjää lainaan naapuritiimistä tai IT-osastolta, vastaus on se että ”kattellaan syssymmällä, meidän oma backlog on pitkä kuin nälkävuosi”.  – Pahimmassa tapauksessa tämä tarkoittaa, että kuluu muutama kuukausi ennen kuin hanke on todella liikkeellä.

Mietimme miten tätä voisi muuttaa radikaalisti? Voisiko ensimmäinen prototyyppi olla valmis jo viikossa kolmen kuukauden sijaan?

Konseptipalaverin elefantin kokoinen muna-kana–ongelma

Tyypillisessä lähtötilanteessa asiakkaallamme on uusi idea, esimerkiksi IOT-alueelta, ja sen tiimoilta palaveerataan, ideoidaan ja keksitään ratkaisuja. Huoneessa leijuu kuitenkin elefantinkokoinen kysymys, jota kukaan ei oikein uskalla täräyttää ilmoille. Olen todennut, että meidän on parempi puhkaista kupla ja kysyä. Vaikka tiedän vastauksen jo etukäteen. ”Mitä tämä ratkaisu saa maksaa?”

Tähän osaa vastata todella harva. Ei ole oikein hajua siitä, miten paljon rahallista hyötyä uusi idea oikeasti tuo liiketoiminnalle.  – ja tämä on täysin OK!

Liiketoimintatiimi ei osaa sanoa paljonko asiakkaalta voi laskuttaa, kun ei tiedä miten ratkaisu toimii. Tuotekehitysosasto ei osaa kertoa ratkaisun hintaa, koska ei ole speksiä siitä, miten homma pitäisi toimia. Kuulostaako tutulta?

Uudet ideat ovat aina sellaisia, että niistä ei varmuudella tiedetä toimivatko ne, kuinka ne muuttavat liiketoimintamalleja ja paljonko rahaa ne lopulta tahkoavat.

Idean ja sen tuoman liiketoimintahyödyn välinen kuilu pitää päästä loikkaamaan niin, että se ei maksa tuhottomasti ja ei oteta kohtuuttomia riskejä.

Loikka ideasta liiketoimintahyötyyn kokeilujen avulla

Näistä ongelmissa on perimmäinen syy UnSeen:in olemassaoloon. Oli selvää, että pitäisi löytää tapa, miten uusia ideoita voisi edistää moderneilla toimintatavoilla ja ketteryydellä. Luimme Lean Startup-kirjoja kannesta kanteen ja ajatukset tuntuivat mätsäävän yllä kuvattuihin ongelmiin ja siihen, miten halusimme juttuja tehdä.

Voisimmeko olla muille yrityksille kokenut ja ketterä polkupyörälähetti, joka tietää reitin kohteeseen? Teknologiaosaamisemme avulla voimme auttaa yrityksiä löytämään liiketoimintahyödyn uuden idean takaa.

Ideattomia organisaatioita ei ole

En ole koskaan tavannut ideatonta ihmistä.  Kukaan ei suostu vapaaehtoisesti tunnustautumaan sellaiseksi.  Synkimmissäkin by-the-book-byrokratioissa on aina pieniä innovaatiotaskuja, yksittäisiä ihmisiä tai tiimejä, joilla on näkemys mitä pitäisi tehdä, että yritys parantaisi rajusti kilpailukykyään. Tämä on organisaation sisäinen briljanssi pitää saada kaivettua pöytälaatikosta parrasvaloihin.

Jotta hommaa kannattaa viedä eteenpäin, sen hyöty liiketoiminnalle pitää saada todistettua mahdollisimman suoraviivaisesti. Vanhan ’Fail Fast’ -idean kääntäisin optimistisempaan muotoon ’Learn fast’.  Jotta voit oppia, hahmotelma pitää tehdä nopeasti konkreettisiksi.

Vähän repaleinen prototyyppi johtoryhmän pöydällä kertoo ideasta paljon enemmän kuin slidesetti. Voit olla varma, että kukaan ei lue sähköposteja palaverissa, kun täräytät pöytään uusimman prototyypin ideasi ympäriltä. Kaikki haluavat kokeilla sitä.

Prototyyppeillä ja proof-of-concepteilla pystyy selvittämään suunnitelman teknistä toimivuutta, mutta toinen vähintään yhtä oleellinen tavoite on liiketoimintahyödyn selvittäminen.

Kannattaa miettiä voisitko viedä prototyypin omalle asiakkaallesi kokeiltavaksi. Häneltä saat ensikäden tietoa olisiko tämä valmis maksamamaan uudesta ideastasi jeniäkään. Tai näkeekö hän yrityksesi kilpailukyvyn ottavan askeleen eteenpäin? Voisiko uusi bisneksesi perustua kuukausilaskutukseen kappalekaupan sijaan?

UnSeen Labs on polkupyörälähetti tuoteorganisaatiollesi

Tämän tarpeen tiimoille rakensimme UnSeen Labs-toimintamallin. Sen tarkoituksena on tuottaa asiakkaille nopeasti prototyyppejä, joiden avulla voi testata ideaa teknisesti, mutta erityisesti myös taloudellisesti. Miten asiakkaat reagoivat uuteen ratkaisuun? Samalla ideaa pystyy ohjaamaan kohti maalitaulun keskustaa; tuote osuu maaliinsa ja vältytään katastrofaalisilta hudeilta.

Labs ratkaisee idean ympärillä vaanivan teknologiahaasteen nopeasti sekä painaa kuluja ja riskejä alas. Eri alueiden osaajista rakentuva tiimi pystyy ratkaisemaan ongelman tehokkaasti. Labs-ajatteluun on imetty paljon vaikutteita Lean Startup-touhun lisäksi myös ohjelmistopuolen Agile manifestosta ja tuotu niitä myös fyysisten laitteiden ja elektroniikan kehittämiseen.

Kun rakennamme proof-of-concept vaiheen ratkaisua, meillä on koko ajan mielessämme myös iso kuva. Tässä auttaa 20 v kokemus tuotteistusprojekteissa. Osaamme auttaa rakentamaan kokeilun niin, että se tuottaa tarvittavan tiedon myös lopullista tuoteratkaisua silmällä pitäen. Sen myötä saadaan vastauksia kysymyksiin: ”Mitä se saa maksaa” ja ”Mitä se tulee maksamaan?”

Tämän myötä meillä on käsissämme vastaukset seuraavaan elefanttikysymykseen: ”Miten hommaa saadaan eteenpäin sitten protoiluprojektin jälkeen?” Kertynyt tieto toimii karttana niin liiketoiminnalle kuin tuotekehitykselle. Sen myötä pystymme auttamaan lopullisen ratkaisun suunnittelemisessa.

Polkupyörälähetti on hoitanut hommansa ja on aika painaa kaasua seuraavaan vaiheeseen!

Jatka lukemista muiden artikkelien parissa