Onnistunut projekti – mutta silti jännittää
Soittelin erään yrityksen tuotepäällikölle, jolle olimme tarjonneet ratkaisua vireillä olleeseen ideaan. Vanhaan fyysiseen tuotteeseen tuotiin palveluelementtejä mukaan. Emme päässeet silloin tekemään projektia vaan he hankkivat ratkaisun jollain muulla tavalla. Minua kiinnosti miten homma oli vuoden aikana edennyt ja olivatko he saaneet sen jo käyttöön?
Tuotepäällikkö kertoi että hanke oli edennyt mukavasti ja ratkaisu on tulossa juuri markkinoille. ”Nyt on jännät paikat, kohta nähdään mitä asiakkaat siitä tykkäävät.”
Asiat tuntuivat olevan hienosti. Mutta se herätti minulle samalla ajatuksen ja heti perään kysymyksen: ”Olisiko ollut hyödyllistä, että tietäisit jo etukäteen ovatko asiakkaasi valmiit maksamaan uudesta tuotteesta? Kuinka moni vanhoista asiakkaista ottaa sen käyttöön?”
Hänen mielestään tämä helpottaisi kummasti jännitystä. Ja investointipäätösten teko projektin alussa olisi ollut paljon helpompaa.
Yritys oli siis toteuttanut oppikirjamaisen onnistuneen projektin, tehnyt tuotekehitystä, alihankkinut, valmistellut hienot julkistusmateriaalit ja markkinointiplanin, kouluttanut myyntikanavaa jne. He olivat käyttäneet ison määrän inhimillisiä resursseja ja rahaa. Mutta tuloksista ei ollut varmuutta. Niinhän se business menee.
PoC ei ole teknologiaa varten
Uusien tuotteiden kanssa ei välttämättä tarvitsisi edetä sokkona. Protoilu on tuttua yrityksille, mutta ne keskittyvät yleensä aina teknologian koukeroihin.
Yritämme kannustaa asiakkaitamme miettimään kokeilua liiketoiminnan näkökulmasta. Minkälaisia asioita haluaisit saada selville asiakkaastasi? Maksaisiko hän tuotteesta? Moniko ostaisi? Näiden kysymysten selvittely vaatii prototyyppejä mutta myös kekseliäisyyttä. Mitäs jos laiteproton sijaan tehdäänkin ensin palveludemo kokeiltavaksi ja keräät samalla sitovia ennakkotilauksia tuotteellesi?
Toteuta (tai vaikka feikkaa ilman oikeaa taustajärjestelmää) ratkaisun kannalta kaikkein oleellisin ominaisuus ja katso suostuvatko todelliset loppukäyttäjät päästämään siitä irti? Olisivatko he käärmeissään jos uhkaat vieväsi proton pois heiltä? Tämä pitää tehdä nimenomaan todellisilla käyttäjillä. Oman firman johtoryhmä ei valitettavasti ole kohderyhmää.
Nykypäivän työkalut antavat valtavan määrän mahdollisuuksia tehdä kokeiluita, jotka voi viedä loppukäyttäjille saakka. Kehitysalustat, 3D tulostus, pilvipalvelut, käyttöliittymädemot ja muut menetelmät nopeuttavat kokeiluita aivan valtavasti.
Johtoryhmän grillissä
Uudet tuoteideat käsitellään aina johtoryhmässä ja joku toimii esittelijänä. Investoinpäätöstä tehdessä tämä kööri tarvitsee tyypillisesti muutaman oleellisen tiedon:
- Miten paljon oletaan tulevan tuottoja?
- Paljonko ratkaisun kehittäminen maksaa?
- Paljonko ratkaisun operatiivinen pyörittäminen maksaa?
- Toimiiko valittu teknologia luotettavasti?
- Mikä on optimaalinen toteutussuunnitelma ja aikataulu?
Näistä ohuin tarina on yleensä aina tuo ensimmäinen. Lopulliset myyntitulokset ovat arvailujen varassa tai perustuvat yksittäisten henkilöiden kokemukseen. Sen vuoksi tuotteen myyntiinlähdön jälkeen jännittää. Tähän tilanteeseen meillä on olemassa oivallinen työkalupakki. Ota yhteyttä!
Täytyypä muuten ottaa ja seurata kuinka moni löytää tähän tekstiini googlaamalla ”tuotekehitys kristallipallo”. Me UnSeenilla valmistamme sellaisia. 🙂
Mukavaa syksyn jatkoa!